sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Kiirettä pukkaa :)

Hei vaan!

Jokseenkin tuppaa tämä kirjoittelu unohtumaan. Työt alkoivat ensimmäinen päivä Heinäkuuta, eikä montaa vapaapäivää ole tähän kolmeen viikkoon mahtunut. Huh!

Gini on saanut aikalailla lehutella ponien kanssa. Olivat ottaneet "pienet" hatkat laitumeltakin, joten laiduntaminen tapahtuu tällähetkellä tallin takana olevalla niityllä. Mikään ei ole kamalampaa kuin herääminen puhelinsoittoon ja kuulla hevosten olevan karkuteillä. Oikeastaan en pelännyt lainkaan sitä, mitä hevoselle tapahtuu vapaana. Vaan enemmänkin sitä, mitä sille tapahtuu ku saan sen käsiini :D No ei sentään, vitsi,vitsi!

Kinkku takalaitsalla
Onneksi oli rohkeita hevosenpyydystäjiä liikenteessä ja hevoset oli saatu jo tallille kun ehdin itse paikalle. Suuremmilta vammoiltakin onneksi vältyttiin  eikä kukaan autoilija saanut hevosta konepellille, vaikka vissiin aika liki oli ollutkin.

Eläinlääkärikäynnin jälkeen olen pari kertaa käynyt Kinkun kanssa pyörähtämässä kentällä. Vesisateet ovat laittaneet kentän aikalailla upottavaksi ja lilluksi, eikä ole kauheasti tehnyt mieli siinä mennä. Vielä kun olen hieman ehkä ylihysteerinen pehmeästä kentästä, sattuneista syistä :)

Jos pitää jotain positiivista löytää Ginin kuukauden laidunlomasta, niin ainakin selkäännousu on helpottunut huomattavasti. Ennen tammalla oli tapana hetki pyöriä paikallaan jakkaran ympärillä ja selkäännousu piti tehdä "sopivalla hetkellä, sopivan nopeasti" :) Nyt jostain syystä tamma on seissyt selkäännousussa paikallaan kuin tatti! Tästäkin olen enemmän kuin onnellinen. Pienistä asioista oppii olemaan onnellinen, kun on tarpeeksi kolhittu. Ja saatiin yksi "etappikin" saavutettua. Nimittäin olin ensimmäistä kertaa Ginin selässä ilman satulaa! Ei meillä kyllä ollut muitakaan varusteita, kun tilanne tuli (yllätys yllätys) extemporena :)

Tää fiilis!
On meillä TOTTAKAI huonojakin uutisia...Marru kävi viime keskiviikkona kengittämässä Ginin ja heti ensimmäisen kengän nypättyään totesi kaviossa paiseen..Kyllä..Paiseen prkl! En kyllä meinannut uskoa, enkä oikein tiennyt olisko pitänyt itkeä vai nauraa. Tietenkin vielä suoraan kengän alla, joten ei ole osunut silmään lainkaan kavioita putsatessa. Eikä hevonen tietenkään ole näyttänyt millään tavalla minkäänasteista kipua...Huoh..Kuka sanoo että lämpöiset on herkkiä näyttämään kiputiloja? No onneks tämmöinen paise ei oikeestaan enään tuntunut meillä missään. Marru avasi paiseen ja laittoi kengän päälle suojaksi. Nyt toivotaan että lähtee paranemaan. Liikkua saadaan normaalisti (eli kevyesti), jos hevonen liikkuu mielellään eikä näytä aristavan kaviota. Onneksi otin tähän väliin Ginille lyhyen kengitysvälin, vain 6 viikkoa. Normaalisti meille riittää 8 viikkoa. Ajattelin kuitenkin että on hyvä hoitaa kaviot kuntoon kun liikuttaminen taas alkaa. 

Aina pitää kaikesta löytää myös jotain positiivista, muuten mulla ei olisi enään hiuksia päässä ;)


Mut nyt mä lähden tallille katsomaan mikä siellä tänään mua odottaa :) Toivottavasti hörisevä "pikkutamma" <3


turpaterapiaa parhaimmillaan <3

Senni-Terhi, yli-söpö poni :)!



tiistai 7. heinäkuuta 2015

Jätti ja minit

Gini on kotona! Haku sujui moitteetta ja heppa kotiutui hyvin. Laitettiin Gini kahden shetlanninponin kanssa samalle laitumelle ja tulivat niin hyvin juttuun, että tarhaavatkin ainakin toistaiseksi yhdessä.


kaveri <3


Gini on  tällä hetkellä yöt tarhassa ja pääsee ponien kanssa aamupäivästä laitumelle. Tarhaan haetaan taas illansuussa ja muun ajan saavat niitettyä heinää. Laitumellakaan ei enään olla jatkuvasti turvat maassa kiinni. Taitaa olla kupu jo aika ravittu :D Pelkäsin aluksi millainen rumba tarhassa alkaa, kun on tottunut laiduntamaan kuukauden päivät 24/7, mutta hyvin on tähän asti sujunut.


Eläinlääkäri kävi viime keskiviikkona. Tiistaina tuli mieleen totuttaa hevosta klipperiin, jotta saataisiin ultraus ja jalan klippaus tehtyä ilman rauhoitusta. Ääni ei niinkään Kinkkua pelottanut, vaan se laitteen tärinä :D Aika pelottava kapistus oli, mutta aika pian siihen totuttiin ja seuraavan päivän eläinlääkärikäynti meni ilman rauhoitusta. Fiksu heppa <3

Ja siis siihen tärkeimpään, eli mitä jalasta sanottiin? No ei mitään. Ei näkynyt jänteessä eikä hankositeessä mitään merkkejä vaurioista. Mä en oikein vieläkään voi sitä tajuta! Mut tietenkin ihan superuutisia! Jalka olikin ihan sula ollut jo jokusen päivän, mutta olin silti vahvasti sitä mieltä että jotain sieltä täytyy löytyä. Onhan kuitenkin kyse meistä :D

Nyt olis siis aika taas aloittaa hevosen liikutus. Kolmivuorotyöt kuitenkin alkoivat tietysti just nyt ja onkin ollut vähän hakemista tää töihinpaluu ja rytmit. Mutta onneks mulle on tulossa elokuussa apukäsi Ginin hoitoon ja liikutukseen. Siitä kerron lisää myöhemmin.

Nyt me aiotaan vaan nauttia olostamme ottamatta mitään stressiä MISTÄÄN. Katotaan sit taas seuraavan vastoinkäymisen kohdalla :D

-Mia ja Kinkku-

Onks pakko syödä, jos ei enään vaan napa vedä ?!

Jos mä kulutan edellisiä vähän pois, että mahtuu uutta tilalle?

Mamman muhku <3 Niiin rakas!