keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Muutoskuvia ja satulan metsästystä

Kävin eilen liikuttamassa Giniä Alastarolla. Eräs nainen kysyi onko Gini sama hevonen, joka oli kaksi vuotta sitten ratsutuksessa Katilla. Ei kuulemma uskoisi samaksi hevoseksi. On niin paljon kasvanut ja saanut lihasta. Muistaa Kinkun sellaisena nuorena ruipelona :D

Aloin oikein selailemaan vanhoja kuvia ja tuli itsellekin aika yllätyksenä hevosessa tapahtunut muutos! Jotenkin sitä vain tulee sokeaksi edistymisille, kun päivittäin näkee hevosta. Ginistähän on kasvanut aikuinen. Ja kaunis sellainen <3

Gini toukokuu 2014

Gini kesäkuu 2014
Gini huhtikuu -16

Gini 4v ja 6v. Tässä kuvassa muutoksen näkee selkeästi :)

Toivotaan, että saadaan harrastaa ilman vastoinkäymisiä jatkossakin. Onhan tässä jo melkein vuosi menty ilman suurempia saikkuiluja, ja se myös näkyy hevosessa.

Meille tulee muuten Heinäkuun alussa satulaseppä auton kanssa käymään tuolla Alastarolla. Etsitään Kinkulle uusi satula ja sen jälkeen varmaankin Kati ratsuttaa hevosta ja pitää vähän mulle tunteja. Jos päästäisiin syksyn treenit aloittamaan ihan uudella draivilla!

Tuolta alla olevasta linkistä löytyy vähän infoa firmasta ja facebookistakin löytyy sivut. Eli jos olet vaille uutta (tai käytettyä) satulaa, tai haluat tarkastuttaa vanhan satulasi kunnon ja sopivuuden niin ilmoittele! Koitetaan saada mahdollisimman iso porukka kerralla kasaan.

http://customleather.fi/

Nauttikaahan helteistä!

maanantai 30. toukokuuta 2016

Laitumelle lasku!

Ja niin kesä sitten vihdoinkin saapui!

Ginillä oli viime tiistaina rokotuspäivä ja hampaat raspattiin samalla. Olikin aikalailla piikkejä takaposkihampaissa. Otin eläinlääkärin käymään vielä ennen laitumelle laskua,
Eilen sitten haettiinkin koppi vuokralle ja suunnattiin ensin Säkylään kengitykseen. Gini oli normaalia levottomampi tapaus :D Yleensä malttaa suht kiltisti kengityksen ajan, mutta nyt tallilla sattui olemaan valmennus samana päivänä ja Ginin mielestä oli jännää nähdä uusia kavereita.

Kengityksen jälkeen suunnattiin Kojonkulmalle. Siellä oli juuri tunti menossa, joten laitettiin hevonen huutamaan karsinaan ensin hetkeksi. Laidun kun sijaitsee heti ratsastuskentän vieressä. Pelattiin varman päälle, ettei tuntihevosista kukaan pelästy kun tanner alkaa tömisemään.

Gini selkeästi kyllä tunnisti paikan, kun saavuttiin pihaan. Oli rauhallinen oma itsensä ja olikin suuntaamassa suoraan laitumelle. Me ihmiset vaan oltiin ilkeitä eikä päästetty :)

Ratsastustunnin päätyttyä täytettiin vielä laidunsopimukset ja sitten lähdettiin viemään hevosta. Jokseenkin malttamattomuus kasvoi uusiin sfääreihin, mitä lähemmäksi laidunta päästiin...Henna-Mari otti hienoja kuvia laitumellelaskusta, niinpä en selittele tässä sen enempää vaan saatte katsoa kuvista miten Kinkku nautti <3


SIT MENNÄÄN!!












Vihdoin maltettiin vähän syödäkin :)


Aika tyytyväisen näköinen heppa, vai mitä sanotte :)?

lauantai 21. toukokuuta 2016

Laidunkausi alkaa!

Gini on saanut tens-hoitoa kaksi kertaa lanneselän alueelle ja on ollut todella mukava ratsastettava. Johtuuko sitten hoidosta vai viikonlopun vapaasta, sitä on vaikea sanoa. Meidän viikkoon on siis kuulunut ratsastamista ja irtohypytystä. Kinkku korkkasi ensimmäisen 90cm esteenkin ;) Myös uusia hieronta-asiakkaita on tullut 6 kappaletta. On tää vaan mukavaa puuhaa tää hevostelu:) Kinkku täytti 18.5 JO kuusi vuotta! Olen harkinnut micklemeiden ostamista synttärilahjaksi ja jos jollakulla on niistä kokemusta, niin kuulisin mielelläni!

Tänään kävin naapuritallilla seuraamassa estehyppelöitä. Miten ihania pikkuratsastajia! Mä olen oikein kateellinen miten hienosti ne lapset siellä kyydissä pysyy ja miten hienosti ponit toimii niiden alla. Kun joskus itse oppisi olemaan yhtä rento!

Gini lähtee laitumelle näillä näkymin ensi sunnuntaina. Sitä ennen pitäisi saada vielä eläinlääkäri raspaamaan hevonen ja rokotuskin taitaa olla ajankohtainen. Kengitystäkin johonkin väliin. Joten kiireinen viikko siis tiedossa. Heinäkuussa saadaaan satula-auto Alastarolle ja etsitään hevoselle (ja ratsastajalle) sopiva satula. Jos tää tästä taas lähtis rullaamaan. Toivotaan että hevonen pysyy terveenä ja saadaan harrastaa kesä.

Oona käy Punkin tallilla ratsastustunneilla ja on ollutkin puhetta että saa käyttää Giniä tunneilla jos haluaa. Ja syksyllä meillä onkin Henna-Mari taas liikutusapuna. Kyllä näillä asioilla on tapana vaan järjestyä, vaikka välillä tuntuukin että päätä saa hakata urakalla seinään...

Omat työt alkaa joskus juhannuksen tienoilla ja toivottavasti lisäksi löytyy hierottavia, jotta saan
pidettyä sitä puolta yllä ja opittua kokoajan jotain uutta. Tenslaitteelle on ollut paljon kysyntää myös ihmispuolella, joka on saanutkin miettimään mahdollisia jatko-opiskeluja, mutta niistä lisää myöhemmin, jos jotain päätöksiä syntyy :)




Iso tyttö <3

Mukavaa viikonloppua, nauttikaahan keleistä!

-Mia ja Gini

maanantai 16. toukokuuta 2016

Opiskelua ja Tenshoitoa

Perjantaina lähdin Kauhajoelle taas opiskelemaan. Meillä oli myös ensimmäinen tentti. Aiheena etupään lihakset, jännejärjestelmä ja rakenne. Tentti meni mielestäni ihan ok, toki vähän jäi sellainen olo, että olisin voinut valmistautua paremmin. Neljä viikkoa kyllä luin, mutta latina ei meinannut jäädä mieleen millään...

Perjantaina saatiin tilaamamme TNS-laitteet ja lauantaina päästiin Lehtosen tallille niitä käytännössä testaamaan. Tens-hoitojen kipua lievittävä vaikutus perustuu kahteen päätekijään. Ensinnäkin se sulkee kipuportin, jolloin kipusignaali aivoihin estyy, ja kipu lievittyy. Toisekseen Tns-hoito aktivoi kehon omia kivunlievitysmekanismeja, jolloin kipua lievittävän endorfiinin ja vähemmän tunnetun enkalafiinin tuotanto alkaa.

Tens on tarkoitettu hevosten akuutin ja kroonisten kipujen lieventämiseen. Se vilkastuttaa hevosen ääreisverenkiertoa sekä sydämen sepelvaltimokiertoa. Tens sopii erinomaisesti lihas-ja kalvokireyksien laukaisemiseen. Hevosen hieronnan yhteydessä käytettynä rentouttaa lihaksia tehokkaasti. Tapaturmien jälkeen voidaan "keinotekoisesti käyttää" lihasta, joka on ollut levossa tai loukkaantumisen takia "poissa pelistä". Laite on turvallinen käyttää ja sillä on vähän kontraindikaatioita (vasta-aiheet). Avohaavat ja ihotulehdukset ovat ainoat esteet hoidolle.

Iiris 5v nautti hieronnasta

Käytiin läpi myös ontumatutkimusta, mitä etsitään ja miten ontuvaa hevosta tutkitaan ja suoritettiin taivutuksia hevosille. Lopputyön aihe piti myös ilmoittaa opettajalle tämän viikonlopun aikana. Itse päädyin tekemään lopputyön hevosen kuntouttamisesta ja kuntoutusmuodoista. Siispä, jos jollakulla on kokemusta hevosten eri kuntoutusmuodoista esim. vesikävelymatosta, bemeristä, infrapunasta yms. niin olisin enemmän kuin kiitollinen kuulemaan kokemuksia. Lähinnä mitä hoidettiin, kuinka kauan, mikä oli hoidon tavoite ja saavutettiinko toivottu tulos. Tehtiinkö hoitosuunnilmaa ja toteutuiko se. Minulle voi laittaa s-postia osoitteeseen mvarttinen@gmail.com

Tänään kävin hieromassa kolme hevosta, joista yhdelle annoin myös tens-hoitoa. Illalla suuntasinkin sitten Kinkun luo ja hemmottelin hevosta hoidolla :) Kovin tuntui tykkäävän, kun ensin tottui ajatukseen :D Huomenna vielä ajattelin antaa tens-hoitoa ennen ratsatusta ja katsoa tuntuuko hevosessa muutosta. Voihan olla ettei vielä näin lyhyellä hoidolla, mutta testataan :)


Tens-hoitoa Kinkulle :)




keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Perusasioiden opettelua

Eilen Anniina kävi huutelemassa mulle ja Ginille vähän tuntia. Oma saamattomuus ja motivaatiopula on aiheuttanut sen, etten ole Ginillä niin säännöllisesti mennyt viime aikoina. Onneksi olen saanut "vierailevia" ratsastajia, ettei hevonen ole sentään seissyt vaan.

Aloiteltiin ihan ohjien keräilyllä :D Hevonen kun on oppinut, että päätä vetämällä tältä ämmältä saa ohjat helposti käsistä. Miten onkaan unohtunut niinkin tärkeä asia...Heti kun sain kunnon tuntuman suuhun niin alkoi homma toimimaan. Anniina laittoi liinan päähän meidät ensin ravaamaan ja hakemaan tuntumaa. Kun homma alkoi toimia, päästiin ratsastamaan kunnolla. Ginin kanssa saa olla jalalla aika vahva, kun tuppaa muuten jäämään paikoilleen polkemaan ja kuitenkin pitää olla tarkkana ettei hevonen juokse alta pois. Saatiinkin ajoittain ihan kivaa pätkää ja hevonen oli rento.




Laukannostoja opeteltiin peruutuksen kautta ja vitsi mitä nostoja sieltä tulikin, kunhan saatiin paino kunnolla takaosalle! Laukka kuulemma näytti hyvältä ja kieltämättä tuntui myös :) Hevonen oli laukkojen jälkeen ihan super ratsastaa.

Tänään meninkin yksin. Keskityin heti alkukäyntien jälkeen ottamaan kunnon tuntuman ja pitämään ne ohjat käsissä. Otettiin paljon peruutuksia ja peruutuksesta ravinostoja. Hevonen kun herkistyi niin oli todella pienillä avuilla toimiva ja kuulolla. Hypättiin myös muutaman kerran ravissa pientä pystyä. Niissä Gini tarvitsisi kokeneemman hyppääjän selkäänsä. Meistä kun kumpikaan ei ole varma esteillä niin tuppaa menemään vähän löysähköksi meidän hypyt. Yli kuitenkin mentiin joka kerta:)

Kokeiltiin myös laukannostoja peruutuksesta ja hyvin toimi tänäänkin. Ravista nostot onnistuivat myös odotettua paremmin. Otin paljon laukannostoja ja heti laukalta alas. Eli keskityttiin enemmän pelkkiin nostoihin. Loppuraveissa hevonen oli todella mukava ratsastaa. Olenkin huomannut että Ginin kanssa pitää ottaa laukat aika alkuvaiheessa, koska muuttuu todella kevyeksi ratsastaa sen jälkeen, kun saa vähän ensin "purkaa energiaa"


Aika sepustus tuli, mutta tulipahan kirjoitettua :) Perjantaina lähden Kauhajoelle opiskelemaan ja suorittamaan ensimmäistä tenttiä. Tutustutaan myös Tens-laitteeseen. Tilasin laitteen koulun kautta, kun sai hieman edullisemmin. Odotan jo kovasti ensiviikkoa, että pääsee kokeilemaan mikä vaikutus hoidolla on Ginin lanneselän alueelle. Se kun tuppaa kiimoista aina menemään vähän jumiin.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille! T. Mia ja Gini

tiistai 10. toukokuuta 2016

Hiljaiseloa

Heissan!

Mä olen unohtanut ihan täysin tämmöisen blogin olemassaolon...Josko sitä sais taas itseään niskasta kiinni ja tulis vähän päiviteltyä kuulumisia.

Susanna aloitti Ginin puoliylläpidon tammikuussa ja oli tarkoitus jatkaa elokuuhun saakka, mutta pääsykokeisiin luku ja kesän työt valitettavasti aiheuttavat niin paljon töitä, ettei Susannalla aika riitä kaikkeen. Niinpä me jatkamme toukokuusta eteenpäin Kinkun kanssa taas kahdestaan. Jos sopiva puoliylläpitäjäkandidaatti ilmoittautuu niin toki olemme kiinnostuneita :)

Muistatte varmaan Henna-Marin, joka viime kesänä oli meidän liikutusapuna? Henna-Mari on muutaman kerran käynyt Ginillä ratsastamassa ja onkin tulossa pysyvästi ainakin vuoden päiviksi tänne meidän suunnalle. Henskulla ja Kinkulla synkkaa hyvin ja toivottavasti saadaan nauttia satunnaisesti heidän yhteistyöstä. Hensku kävikin Kinkkua uittamassa äitienpäivänä. Peruuttamalla taas mentiin veteen, mutta vedessä hevonen oli elementissään. Ensimmäistä kertaa vietiin heppa niin syvälle, että joutui uimahommin. Tuntui kovasti tykkäävän hommasta. Ihan ku sille olis kasvanut räpylätkin ;)


Hensku ja Gini, sileällä työskentelyä



Merihevonen <3



Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, lähtee Gini taas laiduntamaan Kojonkulmalle, Punkin tallille. Siellä ollaan kaksi edellistäkin kesää vietetty. Tosin viime kesänä ehdittiin olemaan vain kuukausi. Toivotaan että tänä kesänä hieman pidempään.

13-vuotias Oona on myös käynyt kokeilemassa Giniä. Oona käy tunnilla Punkin tallilla ja suunnitelmissa olisikin, että Oona kävisi kesällä tunneilla Ginin kanssa. Lisäksi harkitsen ottavani pätkän ratsutusta, koska itselläni alkaa taas kesäkuussa 3-vuorotyöt, eikä aika riitä liikuttamaan hevosta niin paljon kuin haluaisin. Meiltä kun tulee matkaa Punkille n. 40 km./suunta.

Peukut pystyyn, että hevonen pysyy terveenä ja päästään nauttimaan kesästä!




Oona ja Gini







lauantai 27. helmikuuta 2016

Hienosäätöä hitain askelein

Vihdoin tämäkin laiskimus sai itsestään irti, ja päätyi avaamaan blogin kirjoitusikkunan. Onhan ne kirjoittajan oikeudet jo muutaman kuukauden mulla olleetkin..
Olen siis Susanna, Ginin puoliylläpitäjä ainakin ensi kesän loppuun asti. Jatko määräytyy sen mukaan miten tämä likka pääsee jatkamaan koulumaailmaan vai pääseekö vielä tänä vuonna ollenkaan.

Tämän postauksen aihe koskee meidän eilistä Tea Kailan ratsastusvalmennusta. Tunti koostui tällä kertaa vain käynnistä, mutta oli sitäkin mielenkiintoisempi. Mian kanssa ollaan samaa mieltä että Ginin suurin ongelma on suoruus. Tea tarttui viime tunnillamme suoruus ongelmaan niin, että Gini pitää saada ensin kulkemaan ylämäkeen itsensä kantaen, jotta suoristuminen helpottuisi. Samalla teemalla jatkoimme eilistä tuntia.

 Aloitimme taas hevosen keräämisellä niin että se ei nojaa minun käteeni, vaan kantaa itsensä rintarangasta. Alkuun olimme molemmat minä ja Gini hieman sekaisin, mutta hidastuksen myötä alkoi yhteinen sävel sujua. Ensimmäisten välikäyntien jälkeen Gini taisi hokata että mitä haetaan. Mitä enemmän tehtävää tehtiin, sitä paremmin Gini alkoi kannatella itseään ja oli todella kevyt.




Hevosen itse kannattelun hakemisen lisäksi teimme sen ohella ympyrän pienennöksiä ja milloin mitäkin väistöjä. Todellista jumppailua jotka Gini kuitenkin suoritti kunniallisesti. Tea sanoikin että sulkutehtävät ovat oikeaan suuntaan Ginille oikeinkin hyödyllisiä jumppatehtäviä.

Valmennuksesta jäi todella hyvä fiilis. Kun käynnissä löydetään oikea muoto, on sitä helppo lähteä rakentamaan myös raviin ja laukkaankin kunhan saadaan kenttä kuntoon.
Sunnuntaina minulla ja Ginillä on luvassa maastoilua Kian ja Likan kanssa. Hyvää vaihtelua päästä virkistäytymään maastoon pitkän kouluvääntö-"kauden" jälkeen.




maanantai 1. helmikuuta 2016

Peltoilua



Kenttä oli tänään kuin luistinrata, joten päätettiin Susannan kanssa lähteä läheiselle pellolle katsomaan miltä pohja siellä näyttää.

Pohja olikin oikein hyvässä kunnossa ja Susanna ratsasti ensin. Ginillä oli todella virtaisa päivä, onhan vapaapäiviä jo kertynytkin säiden takia. Susannan nostaessa ravin, hevonen oli lentoon lähdössä :) Gini oli sitä mieltä, että mennään joko täysillä tai ei ollenkaan. Aika kauan meni ennen kuin hevonen malttoi ottaa rauhallisemmin. Liike oli kokoajan todella letkeää ja meno näytti silmään hirvittävän kivalta.




Vähän laukkakuvia. Voi kun olisin tajunnut ottaa videota!

Nousinkin itse seuraavaksi ratsaille, kun oli tarkoitus ottaa muutama kuva Ginistä ja minusta. Hevonen muuttui meikäläisen alla taas aika mahdottomaksi. Susanna huuteli kuvauksen ohessa neuvoja. Neuvot olivatkin tarpeen. Heti kun vähänkään jämähdin selässä enkä muistanut olla rento, hevonen kiikutti mua minkä kerkesi.. Otettiinkin harjoitusravissa lyhyitä pätkiä. Aina kun aloin jännittämään jalkoja ja pakka oli hajoomassa, siirryttiin käyntiin. Tein myös ympyrällä väistöjä, jotta sain hevosen ajatukset pois kaahaamisesta. Väistön jälkeen aina ravinosto ja muutaman raviaskeleen jälkeen käyntiin, ennen kuin hevonen ehti kiihdyttämään menoaan. Tämä toimikin ihan hyvin ja lopuksi sain rentoutta istuntaani ja sitä myötä myös hevoseen :)





Vaihdettiin vielä kertaalleen ratsastajaa. Sanoin Susannalle hevosen tuntuvan nyt niin hyvältä, että laukka voisi olla aika mukavan tuntuista. Itse jännitin sen verran kuitenkin pohjaa ja hevonen oli sen verran virtaisa, etten luottanut nostella laukkoja.
Susanna ONNEKSI uskalsi. Heti ensimmäisestä laukannostosta laukka pyöri kuin unelma! En muista ikinä nähneeni vastaavaa laukkaa Giniltä. Meinasi kuvaaminen tyystin unohtua kun jäin ihastelemaan hevosta. En voi kuin ihmetellä miten tamma jaksaa yllättää kerta toisensa jälkeen <3


Kaksi mammuttia :D

Katse tulevaisuuteen <3

torstai 28. tammikuuta 2016

2 vuotta!

Miten voi olla taas kuukausi kulunut viime päivityksestä!? Mun mielestä mä just tänne kirjoittelin :D

Meillä tuli Ginin kanssa 11. päivä 2-vuotta yhteistä eloa täyteen. Uskomatonta miten nopeasti aika rientää. Mä muistan niin selkeästi vielä meidän ensitapaamisen. Miten myyjä talutti hevosen tallin käytävälle, enkä mä tiennyt pitäiskö itkeä vai nauraa..vaikka myynti-ilmoituksessa puhuttiin isosta hevosesta, en osannut kyllä odottaa tämmöistä jättiä kohtaavani <3 Hevonen oli kääntynyt juuri neljä vuotiaaksi, sillä ei ollut ratsastettu vielä ollenkaan, ja se oli paljon suurempi kuin odotin. Mm. nämä seikat puhuivat jo sen puolesta, ettei mulla tulisi rahkeet riittämään hevosen kouluttamiseen. Mutta ne jotka mut tuntee, tietää et jos mä jotain saan päähäni niin ei mun päätä käännä mikään :D Mä ihastuin siihen isoon, rauhalliseen ja vähän anteeksipyytelevään tammaan heti ensikohtaamisella. Hevonen oli epävarma jopa harjaamista kohtaan. Kavioita se ei tajunnut nostaa kuin tietyssä järjestyksessä ym. Silti se kiltisti seistä tönötti paikoillaan, joskin selkeästi jännittyneenä.


Ensimmäinen yhteinen aamu :)

Noh, meidän alkutaival olikin sitten kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista. Tamma oppi pian uudella tallilla karkaamisen jalon taidon ja juoksenteli milloin missäkin vapaana, ei ottanut kontaktia alkuun ihmisiin vaan oli epäileväinen vähän kaikkea ja kaikkia kohtaan. Onneksi kuitenkin tamma oli kiltti. Jos se pelästyi jotain niin jäi vain paikallensa tärisemään ja tarvitsi hieman aikaa asian käsittelemiseen. Ensimmäinen selkäännousu onnistui hyvin liinan päässä. Muutaman kerran jälkeen kuitenkin hevonen heitti ratsastajan tantereeseen, eikä enään selkäänsä ketään päästänytkään ilman rodeota. Tässä vaiheessa en itse ollut vielä selässä käynyt. Aloitettiin siis hommat ihan alusta ja työskenneltiin melkein 4kk ainoastaan maastakäsin. Käytiin pitkiä kävelylenkkejä taluttaen metsässä, tehtiin väistämisharjoituksia yms. tehtäviä kentällä. Totuteltiin kaikkiin mahdollisiin häiriötekijöihin joita selkäännousussa voi ilmetä. Monta kertaa tallin käytävällä hevosen ollessa kiinni, vein tuolin viereen ja seisoskelin vain hevosen vieressä tuolilla seisten. Alkuun pelkkä tuolikin sai hevosen todella jännittyneeksi. Kun totuttiin vihdoin tuoliin ja ihmiseen tuolin päällä, alettiin pikkuhiljaa nojailemaan, silittelemään, hieromaan yms. hevosen selkää ja kylkiä. Jossain vaiheessa hevonen ei enään ollut näistä asioista moksiskaan.


Palloleikkejä :)

Metsälenkillä 

Loppujenlopuksi tein ehkä elämäni parhaimman päätöksen hevosiin liittyen (Ginin oston jälkeen) ja vein hevosen ratsuttajalle kesäkuussa 2014. Kaikkien hämmästykseksi ensimmäinen selkäännousu onnistuikin ilman minkäänlaista ongelmaa!! Vitsi mikä fiilis se oli :) Tuli jotenkin sellainen olo, että vaikka kuinka tyhmäksi itsensä välillä tunsi näitä juttuja tehdessä, ei ne olleet kuitenkaan turhia :)

Kaikkein mieleenpainuvin päivä oli kuitenkin ollut ehdottomasti 3.7.2014. Päivä jolloin nousin itse ensimmäistä kertaa oman ihanan tammani selkään <3 Ihan sanoinkuvaamaton hetki. Jännitys oli tipotiessään heti kun selkään pääsin ja tamma tuntui "omalta" heti ensiratsastuksessa vaikkei vielä mitään osannutkaan. Gini edistyikin huimaa vauhtia. Kesäkuussa vain ratsuttaja ratsasti hevosella. Heinäkuussa otin hevoselle vielä puoliratsutuksen ja muun ajan liikutin joko minä tai Susanna (nykyinen puoliylläpitäjä).


3.7.2014
Ensimmäinen kuva tietenkin 19.6 ei heinäkuuta :)


Paljon tää kaikki on mulle opettanut. Muunmuassa sen että kiirehtimällä ei saa mitään hyvää aikaan. Ensin on oltava hyvä pohja ja luottamus luotuna hevosen ja ihmisen välillä. Toki näissäkin on varmasti hevoskohtaisia eroja, mutta tiedän tehneeni Ginin kohdalla virheen kiirehtimällä. Onneksi kuitenkin asia saatiin korjattua ja uskalsin pyytää apua. Uskomatonta kyllä, hevonen ei ole kertaakaan tämän jälkeen temppuillut ratsastettaessa. Saattaa olla tammamaisia päiviä jolloin ei työnteko kiinnosta, mutta mitään "tyhmyyksiä" ei ole tehnyt eikä ole yrittänyt päästä ratsastajasta eroon.

Epävarmasta hevosesta on kasvanut utelias, peloton, luotettava, persoonallinen kaikkienkaveri <3 Rakastaa lapsia ja kaikkea hälinää ympärillä. Koirat ei häiritse neidin arkea ja pikkuponien kanssakin tullaan toimeen. Tamma tekee pääsääntöisesti mielellään töitä eikä vapaapäivistäkään ota pahempaa pöllöenergiaa :) Maastossa on varma menijä ja maastoilemaan pystyy myös ilman hevoskavereita. Innostuu puomitehtävistä ja pikkuristikoista, juoksentelee kuin arabi konsanaan vapaana, häntä tötteröllä ja on kaunis kuin karkki <3


syksy 2015

Syksy 2015


Lapset on niiiin kivoja <3
Mitä muuta mä voisin enään hevoselta toivoa?!

Paljon tähän kahteen vuoteen on mahtunut epätoivoa, surua, epätietoisuutta ja turhautumista, mutta ennenkaikkea huimia onnistumisen tunteita, luottamusta, pieniä arjen iloja, hörinää ja pusuja <3




Vielä jäi PAALJON kertomatta, mutta ainakin osan saa täältä blogista luettua :) Voisin tehdä joku päivä vielä päivityksen meidän kahdesta vuodesta pelkin kuvin :)