Ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin

Heissan!

Blogissa vietelty hiljaiseloa kun on ollut sen verran hektistä, ettei ole koneelle ehtinyt. Ja sen lisäksi teksti ei ehkä olisi edes ollut julkaisukelpoista :)

Viikkoon on mahtunut kaikennäköistä. Käytiin Ginin kanssa viime perjantaina puolentoista tunnin maastokävelyllä talutellen. Iikka lähti mukaan kameran kanssa, mutta joutui myös muihin tärkeisiin tehtäviin välillä ;)

Hevonen oli polkaissut edellisenä päivänä etukengän lahjakkaasti puoliksi irti ja otettiin toinenkin sitten pois samaan syssyyn. Liikuttelu on sen takia ollut vähäistä ja vähäinenkin liikutus on tapahtunut pehmeällä pohjalla.
Giniä tämä ei ole kauheasti haitannut vaan tamma on liikuttanut itse itseään tarhassa sillä seurauksella, että meiltä löytyy oikeasta takajalasta ulkosyrjältä haavoja, vasemmasta lavasta pieni reikä ja oikea etujalka on limppuna...Ah, tätä hevosen omistajan ihanuutta ;)

Mihin mua täällä tarvittiin?  :)

Mies kävi tuossa viikolla hakemassa meille kylmäsavea ja kokeiltiin sitä ensimmäistä kertaa. Toki savea olisi ollut varmaan hyvä säilyttää viileässä paikassa, eikä suinkaan auringon lämmittämässä kuumassa autossa...Joten ekasta kerrasta en vielä osaa vetää mitään johtopäätöksiä toimivuudesta :D Samalla kun odottelin savien kuivumista, kävin syöttelemässä tammalle vihreää metsänreunassa. Itikat söivät minkä ehtisivät, joten olin sitä mieltä että tallille takaisin ja äkkiä. Gini ei ollutkaan samaan mieltä..Tietenkään. Pienimuotoinen tahtojentaistelu jouduttiin käymään ja kehtasi hevonen nousta takasilleenkin isottelemaan. Täytyy sanoa, että se oli hetki jolloin minäkin tunsin itseni pieneksi. Käytös ei ollut kyllä yhtään Ginin tapaista, mutta minkäs nainen kiimalleen ja ruokahalulleen mahtaa :) Päteeköhän hevosissa sama kuin koirissa? Alkavat muistuttamaan ajan myötä omistajaansa? 

No, onneksi tässä tilanteessa mä vedin vielä pidemmän korren, ja hevonen oli lopulta "onnellisena" (todella) omassa tarhassaan.

Tässä vielä ollaan kaikki jalat maassa :)

Tänään meillä sitten olikin hemmottelupäivä. Saatiin uudet popot jalkaan ja meillä oli myös hierontapäivä. Kaviot olivat kasvaneet huimasti viiden viikon aikana. Kengitys sujui ihan mallikkaasti, mutta takajalkojaan Gini ei olisi millään jaksanut pitää ylhäällä. Lyhyitä aikoja, jonka jälkeen annettiin levätä. Eli melkeimpä naula kerrallaan lyötiin kengät takapäähän.

Hieroja tuli pari tuntia kengityksen jälkeen ja löysikin lannealueelta sanomista. Oikea puoli, joka oli viimeksi jumissa ja jota on nyt jumpattu, oli vähän parempi kuin viimeksi. Vasen puoli oli lannerangan alueelta selkeästi kipeä. Varsinkin viime hieronnassa löydetyn "kuopan" alueelta. Pientä turvotusta oli myös havaittavissa. Samoin oli turvotusta myös vasemman lavan alueella. Hieronnan jälkeen tamma pääsi takalaitumelle kuvattavaksi pienen Terhi-ponin kanssa. Tosin Kinkku oli sitä mieltä, että siinähän kuvaatte ihan niin paljon kuin tahdotte, nyt on ruoka-aika!

Huomenna Ginillä on vielä vapaapäivä ja sunnuntaina suuntaamme laiduntamaan kesäksi. Kiropraktikko Linda Telford on tulossa käynnille tuonne tallille johon Gini kesäksi menee ja ajattelinkin josko ottaisin käsittelyn myös Kinkulle.

Mun toive laidunlomasta on, että Kinkku nauttii sydämensä kyllyydestä, tekee töitä sen verran ettei vallan pulskistu (enempää) ja tulee terveenä ja tyytyväisenä elokuussa kotiin. Eli ei paljoa toivottu..Eihän? ;)

Pilli ja pulla :D

<3