Heippa!
Kisojen jälkeen Kinkku sai muutaman ansaitun vapaapäivän ja ollaan yritetty pitää liikunta monipuolisena. Hensku on juoksuttanut sivuohjilla ja maastoillut Ginillä ja hevonen on nauttinut.
Viime sunnuntaina tamma oli niin virtaisa kun sillä ratsastin, ettei hommasta meinannut tulla mitään. Niimpä otettiinkin humputteluasenne koko ratsastamiseen. Eihän sen aina tarvitse olla niin vakavaa?
 |
| Sehän alkaa näyttämään ihan hevoselta jo! |
Maanantaina tallilla oli esteet valmiiksi kentällä niin saatiin päähänpisto Hennamarin kanssa. Laitettiin hevonen menemään pieniä esteitä ja laukkapuomeja ratsastajan kanssa. Taisi olla kolmas kerta kun Ginillä hypätään ja täytyy sanoa, että oli kyllä todella positiivinen yllätys! Laukkapuomit sujui kuin vettä vaan ja esteiden mataluudesta huolimatta hevonen nosteli jalkojaan, eikä juossut läpi, niin kuin itse ensin arvelin.
Ja mikä hienointa, hevosesta näki miten tykkäsi touhusta ja oli intopiukeena imemässä esteille :D
 |
| Kiwwaa! |
 |
| Hienosti meni! |
Keskiviikkona Jaana kävi hieromassa Ginin. Kaulanalueen lihakset olivat kuulemma paremmat kuin koskaan aikaisemmin ja muutenkaan ei sanomista tullut. Ainoa ongelma oli siellä missä se aina on, eli ristiselän alueella. Hieman tukossa, mutta onneksi aukesi! Ginistähän heti huomaa, koska on aika hieronnalle. Ei niinkään liikkeestä, vaan kohoavasta ristiselänalueesta. Yritän ottaa joku kerta kuvaa ja näyttää vertailu mielessä, niin tiedätte mitä tarkoitan.
Hieronnan jälkeen olikin pari vapaapäivää ja eilen olin sitten puolentoista tunnin maastoreissulla. Meitä lähti tallilta neljä ratsukkoa ja oli kyllä mukavaa päännollausta! Ja hevonen toimi loistavasti, vaikka laukat jätettiinkin tällä reissulla väliin. Maaston jälkeen Kinkku pääsi kentälle laukkaamaan muutaman kierroksen, ettei vallan herne mennyt nenään :D
Aina toi hevonen vaan onnistuu mut positiivisesti yllättämään. Joskus mä ajattelen et mahdanko ikinä oppia sitä tuntemaan! Aina kun pelkään pahinta, osoittautuu hevonen täysin luottamuksen arvoiseksi.
Ja (hyvin) pikkuhiljaa alkaa tuntumaan myös siltä, että alan löytämään pieniä onnistumisen palasia myös ratsastuksellisesti hevosen kanssa. Vaikka ne hetket ovat ohikiitävän pieniä, niitä kuitenkin on. Ja niistä hetkistä saa aina uutta tsemppiä yrittämään vielä kovemmin. Tavoitteena kun mulla olisi olla mahdollisimman hyvä ratsastaja juuri sille mun omalle hevoselle. Tasapainoinen ja mahdollisimman vähäeleinen ja häiritsemätön siellä selässä. Sellaisen harmonian kun joskus vielä löydän Kinkun kanssa niin sitten voin olla tyytyväinen itseeni :)
 |
| kehitystä :) |
Juoksutusta takapellolla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asialliset kommentit ovat tervetulleita, kiitos kaikille :)