Sadepäivän pohdintoja

Tää päivä taitaa mennä ihan hyväntekeväisyyteen. Tällainen kaatosade ei oikein houkuttele tekemään mitään. Aamupäivällä kävin siivoamassa Ginin tarhan ja antamassa psylliumia. Kinkkukin oli sitä mieltä että on tylsä keli. Seisoskeli katoksessa maansa myyneenä, mutta jaksoi sentään vähän hirnahtaa kun näki että olen tulossa. Neiti hienohelma olikin tehnyt lähes kaikki tarpeensa sisätiloihin, joten säästyin suurimmalta kaatosateelta itsekin :)

Olin (tietenkin) tunkenut taskut täyteen omenaa ja porkkanaa ja kyllä tamma sen heti taisi haistaa, kun ei hetken rauhaa antanut. Kinkku on niin seurankipeä, ettei edes puhelinta saa katsoa neidin aikana ilman, että tunkee turpaansa syliin. Kovin tarjoili myös pusuja herkkujen toivossa. Jos menet komentamaan ja kieltämään, niin neiti loukkaantuu verisesti.

Tää pusuttelu onkin sellainen juttu, jonka olen "opettanut" kaikille hevosille. Älkääkä kysykö miksi? Mä en tiedä. Ehkä mä olen itse niin hellyydenkipeä että on saatava niitä suukkoja eläimiltäkin. Edesmennyt tammani Maisa tarjosi suukkoja herkkuja vastaan, samoin edesmennyt hoitohevoseni Käpsy. Käpsy vain sillä erotuksella, että hänen pusunsa olivat välillä niin rajuja, että siinä sai varoa purukalustoaan... Myös meidän koira Jedi tarjoaa pusuja. Ja ihan ilman herkkujakin :D Gini oppi myös "talon tavoille" helposti. Jossain vaiheessa niitä suukkoja alkoi satelemaan vähän liiaksikin, joten opettelimme myös, että herkkuja voi saada ihan vain kääntämällä pään pois ja jättämällä mamin rauhaan :D

Mutta oli mulla jotain oikein asiaakin! Klinikan ell laittoin eilen sähköpostia. Oli katsonut Ginin liikevideot jotka lähetin. Oli itseasiassa jo kuulemma pariin otteeseenkin vastannut sähköpostiini, mutta jostain syystä ne eivät koskaan perille löytäneet. Soitin tänään eläinlääkärille ja puhuttiin Ginin jatkohoidosta. Oli sitä mieltä että videolla näkyi selkeästi parannusta liikkeessä, verrattuna klinikalla nähtyyn liikkeeesen huhtikuun alussa ja sanoinkin että liike on siitä vielä mennyt parempaan suuntaan. Videot on kuvattu 2 viikkoa sitten.  Kerroin myös että ollaan jo selästä menty ja hevonen on ollut hyvä. Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että hevosella on voinut olla jokin tulehdustila päällä huhtikuussa, joka on kortisonikuurin myötä parantunut. Mainitsin myös hierojan tekemästä löydöksestä selästä. Eli lannealueen nikamien vierestä löytyneestä kuopasta. Hierojan mukaan selkä ei aristanut eikä ollut lämmin kyseisestä kohtaa, joten voi olla ettei välttämättä ole mitenkään oleellinen löytö, mutta onpahan ainakin nyt mainittu. Tultiin siihen tulokseen että Gini lähtee laiduntamaan ja jatketaan liikutusta normaalisti. Jos tulee jotain takapakkia niin ollaan uudelleen yhteyksissä ja tarvittaessa otetaan selästä kuvat. Suositteli myös nivelvalmistetta nimeltä Derbymed Mobility HCC. Kävin vilkaisemassa netistä tuotetta...Hmm...Jokohan ne työt pian alkaisi..?!
Mainitsin eläinlääkärille myös etujaloista, joihin kertyy seisomisesta nestettä jännetuppien alueelle. Oli sitä mieltä, että jos nesteet ovat molemmissa jaloissa tasaisesti ja sulaa liikutuksessa pois, niinkuin meillä, niin ei olisi niistä huolissaan. Tammaltahan otettiin aika reilusti pois etukavioista viime kengityksessä ja tehtiin kengitykseen muutoinkin muutoksia. On voinut myös aiheuttaa turvotusta, kun jalka sopeutuu uuteen asentoon.

Näillä ohjeistuksilla nyt jatketaan ja toivottavasti suunta pysyy nousujohdanteisena :)

Tää on EHDOTTOMASTI mun lempikuva! Kuva on otettu viime syyskuussa laidunkauden jälkeen
ja hevonen oli mun silmään hyvinvoivan näköinen  ja hyvässä lihaksessa <3 Tässä meille
tavoitetta myös tälle syksylle. Ja tälläkertaa yritetään myös pysyä saavutetuissa mitoissa :)